Taiteen Sulattamo ry:n toiminnanjohtajan ajatuksia barometreistä ja siitä, mitä ne kertovat yhteiskuntamme nykytilanteesta
Taiteen Sulattamon on tärkeä nostaa vastikään julkaistujen tärkeiden barometrien tulokset näkyviksi – keskiössä on erityisesti Mielenterveysbarometri. Tulokset kuvaavat osuvasti Taiteen Sulattamon toimintakentän tilannetta sekä yhteiskunnan tilannetta kokonaisuudessaan.
Taiteen Sulattamo on ennen kaikkea vaikuttamassa, kehittämässä ja parantamassa mielenterveystyöllä heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Olemme mielenterveystoimija järjestökentässä ja mielenterveys sekä mielen hyvinvointi on tärkein toimintasektorimme.
Taiteen keinoin tehtävä mielenterveystyö liikkuu monella eri sektorilla: taide-, kulttuuri-, kulttuurihyvinvointi-, sote- ja hytekenttien erilaisilla pinnoilla. Näihin kaikkiin sektoreihin liittyy erittäin vahvasti mielenterveys ja mielen hyvinvointi, monikerroksisesti.
Järjestössämme pohdimme näiden barometrien tulosten pohjalta, minne meidän on toimintamme prioriteetit kohdennettava, ja kuinka pystymme järjestötoimijana muovaamaan toimintaamme niin, että vastaamme olemassa olevaan tarpeeseen. Mielenterveysbarometrissa nousee vahvasti esiin järjestöjen työn merkitys ja se, että tuotettavaan toimintaan sekä palveluun luotetaan.
Ihmisille yhdistyksiin kuuluminen ja niissä toimiminen ei ole enää suuressa määrin merkittävää. Tänä päivänä ihmiset osallistuvat ja liikkuvat järjestöjen ja yhdistysten välissä kulloisenkin kiinnostuksen tai elämäntilanteen mukaan. Järjestöjen tärkeä tehtävä on tulla vahvasti näkyviksi ja saavutettaviksi sekä tarjota yhteiskuntamme käyttöön toimintoja, tukea ja palvelua ilman jäsenyyttä.
Mielenterveysbarometrin toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto, ja sen tulokset ohjaavat meitä työn kehittämisessä ja siinä, että pystymme vaikuttamaan ja toimimaan yhteiskunnan tarpeisiin vastaten. Pääosassa kaikessa on ihminen!
Mielenterveysbarometrin yhteenveto
Mielenterveysbarometri 2021: Lisää palveluja nuorille!
Suomalaisista 76 % on sitä mieltä, että syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulisi keskittää nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja. Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan mikään muu väestöryhmä ei herätä läheskään yhtä suurta huolta.
”Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat pitkään olleet keskustelun kohteena, ja barometrissa näkyy kansalaisten selvä huoli nuorten jaksamisesta. Korona on entisestään luonut paineita palvelujen kehittämiseen, koska koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tuki on etäopiskelun takia vähäistä”, toteaa barometrin tuottanut kehitysjohtaja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta.
Seuraavaksi eniten lisää sotepalveluja tarvitsevat suomalaisten mielestä mielenterveyskuntoutujat (52 %), syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset (52 %) ja masennusta sairastavat (50 %). Ikääntyville lisää resursseja keskittäisi 41 % ja lapsiperheille 38 %.
Asenteet paranemassa, silti 18 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen
Mielenterveysbarometrissa on seurattu mielenterveysongelmiin liittyviä asenteita vuodesta 2005. Uusimmassa barometrissa 60 % suomalaisista arvioi, että asenteet mielenterveysongelmia itse kokeneita ihmisiä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi viime vuosina.
Barometrin ns. Nimby (Not in my Backyard) -mittarin mukaan se näyttää pitävän paikkansa. 18 % vastaajista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapurikseen. Vuoden 2019 barometrissa luku oli 23 % ja sitä ennen 19 % (2017) ja 18 % (2015). Korkeimmillaan luku oli 32 % vuonna 2006.
Asenteiden kohenemisesta ja tiedon lisääntymisestä kertovat barometrissa muutkin väittämät. 81 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mielenterveyskuntoutuja voi elää normaalia elämää lääkehoidon, terapian tai muun tuen avulla. 59 % vastaajista on samaa mieltä siitä, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua kokonaan.
Mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten kohtaamista pelkää noin 11 %. Kuitenkin 41 %:n mielestä mielenterveysongelmien kanssa ei voi elää täysipainoista elämää.
Keskusteluhoitojen ja liikunnan tehoon uskotaan eniten
Mielenterveysbarometri selvitti nyt ensimmäistä kertaa suomalaisten käsityksiä siitä, miten hyvin erilaiset palvelut ja hoitomuodot sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen.
Kärkikolmikko erottuu selvästi: keskusteluhoidot kuten psykoterapia, luonnossa liikkuminen ja liikunta. 89 %:n mielestä keskusteluhoidot ja luonnossa liikkuminen sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen vähintään melko hyvin. Liikunnasta tätä mieltä on 87 %.
”Usko perinteisiin keskusteluhoitoihin on vahva ja esimerkiksi psykoterapian vaikuttavuudesta on paljon tutkimustakin. Myös luonnossa liikkuminen ja liikunta tuntuvat suomalaisille olevan erittäin sopivia ja helppoja tapoja hoitaa mielenterveyttä. Tämä ei sinällään yllätä”, sanoo Janne Jalava.
”Nyt poikkeusoloissa luonnossa liikkuminen on varmasti noussut entistä suurempaan suosioon ja sen merkitystä mielenterveyden tukena olisikin hyvä analysoida enemmän. Jos liikkumista pandemian vuoksi rajoitetaan, tulisi kuitenkin turvata mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen”, hän sanoo.
Seuraavaksi sopivimmat hoitomuodot ovat suomalaisten mielestä ryhmäkeskustelut toisten mielenterveysongelmista kärsivien kanssa (79 %), mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen (78 %), lääkehoito (71 %) ja rentoutusharjoitukset (67 %).
Verkon keskusteluryhmiä pitää sopivina hoitomuotoina 59 %, itsensä hemmottelua 51 %, valohoitoa 26 % ja luontaishoitoja 23 %. Suhtautumisessaan valohoitoon ja luontaishoitoihin epävarmojen määrä oli vaihtoehdoista kaikkein suurin. Sen sijaan alkoholi tai päihteet sopivat hoidoksi vain 5 %:n mielestä.
Järjestöjä ei tunneta, mutta niihin luotetaan
Suomalaiset eivät barometrin mukaan tunne mielenterveysjärjestöjen toimintaa juuri lainkaan, mutta luottavat lujasti niiden osaamiseen ja asiantuntemukseen. 55 % hakisi mielenterveysongelmia itse kohdatessaan apua alan järjestöstä ja 77 %:n mielestä järjestötoimintaan osallistuminen soveltuu mielenterveysongelmien hoitamiseen vähintään melko hyvin.
Ylivoimainen enemmistö, 86 %, suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveysjärjestöjen julkinen rahoitus on jatkossakin vähintään melko tärkeää.
”Suhteessa siihen, miten paljon työikäisillä on mielenterveysongelmia, on todella huolestuttavaa, että vain alle 5 % heistä on osallistunut mielenterveysjärjestöjen toimintaan. Alan järjestöjen pitäisi toimia matalan kynnyksen periaatteella ja toimintaan osallistumisen pitäisi olla helppoa. Töitä on vielä tehtävä, jotta suomalaiset löytävät järjestöt avun lähteinä myös käytännössä”, Janne Jalava sanoo.
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallinen järjestö, joka täyttää tänä vuonna 50 vuotta teemalla ”50 vuotta muutoksen puolesta”. Liitto on julkaissut Mielenterveysbarometria vuodesta 2005. Juhlavuoden barometri julkaistaan kolmessa osassa, joista ensimmäinen käsittelee 15–79-vuotiaiden suomalaisten asenteita. Mielenterveysammattilaisille ja mielenterveyden häiriöihin sairastuneille suunnatut kyselyt julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Lisätietoa liitosta: www.mtkl.fi
Taiteen Sulattamon toiminnanjohtajan ajatuksia muista julkaistuista barometrituloksista
Barometrien julkaisut ovat parhaillaan käynnissä, ja niiden tulokset kertovat karua kieltään. Sosten toteuttaman vuoden 2021 Sosiaalibarometrin, jossa on osio myös Mielenterveystoipujista, tulokset ohjaavat meitä katsomaan eteenpäin.
Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi toteaa, että mielenterveyden ongelmat ovat korostuneet sosiaalityön haasteena koronakriisin myötä. Mielenterveys onkin ehdottomasti huomioitava kriisin hoidossa. Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ehdotus henkisen elpymisen ohjelmasta on erittäin perusteltu.
Tämänhetkisten poikkeuksellisten haasteiden vuoksi on elintärkeää ja hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuus tehdä korjaavia toimenpiteitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi. Henkinen elpyminen on yhteiskunnalle tällä hetkellä ensisijaisen tärkeää, ja sen tulee olla kärkiteemana paremman tulevaisuuden mahdollistamisessa. Järjestöjen rooli tänä poikkeuksellisena vuonna on ollut merkittävä – ne ovat nopeasti pystyneet muokkaamaan toimintaansa tarpeeseen vastaten.
Haavoittuvassa asemassa olevien hätään on vastattava entistä vahvemmin.
Sosiaalibarometri nostaa järjestöjen kasvaneen roolin vahvasti esille. Viime vuonna monin paikoin järjestöt ja vapaaehtoiset tukivat ja täydensivät julkisen sektorin palveluja ja tukea. Tämän arvokkaan työn jatkuminen tuleekin ehdottomasti turvata, toteaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kirjoituksessaan. Linkki blogiin: https://sdp.fi/fi/blog/sdpn-makisalo-ropponen-haavoittuvassa-asemassa-olevien-hataan-vastattava-entista-vahvemmin/
Helsingissä 25.3.2021
Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani
